Ground zero

In late February I got a call from visual effects and animation studio if  I'd be interested in joining their team as the new animation producer for their upcoming animation feature. Being laid off and looking for a new direction in my life, this was the chance I knew I had to take. And besides, how often do you get a call and request to join a team... Pretty damn flattering, to say the least. Some time later contract was signed, and I lived in blissful denial during the spring.

Until six weeks ago I realized to my horror that I AM actually moving from Helsinki, Finland to Munich, Germany in few short weeks and NOTHING had been yet arranged.

So, producer produced and made the necessary arrangements just like that and this is the end result. Ground zero, moving company arriving and packing my stuff in under three hours. AND having couple cups of coffee as well!

Feelings have changed from anticipation to anxiety, sheer horror to panic, tears to excitement. Next week my new life is about to begin, and this is the journal to it all. To sort my thoughts, to explore Munich, to rant about things that pisses me off - to live life to the fullest.

****

Sama suomeksi kotimaan lukijoille. Blogi tulee jatkossakin olemaan kaksikielinen.

Helmikuussa sain puhelinsoiton efekti- ja animaatiostudiolta josko olisin kiinnostunut liittymään tiimiin uutena animaatiotuottajana. Lomautettuna ja muutenkin uutta suuntaa elämälleni kaivaten tiesin, että tätä tilaisuutta ei kannata jättää väliin. Ja kuinka usein kukaan saa soittoa että "tuletko meille töihin..." Vähintäänkin aika imartelevaa. Jonkin aikaa tämän jälkeen sopimus allekirjoitettiin, ja elin onnellisessa kieltäymyksessä loppukevään.

Kunnes kuusi viikkoa sitten kauhukseni tajusin että minähän oikeasti muutan Helsingistä Müncheniin muutaman lyhyen viikon kuluttua eikä MITÄÄN ollut vielä järjestettynä!

Niinpä tuottaja tuotti, järjesti kaiken tuosta noin vaan ja tässä on lopputulos. Muuttofirma saapui, jampat pakkasivat tavarat alle kolmen tunnin JA joivat pari kuppia kahvia siinä ajassa!

Tunnelmat ovat vaihdelleet odotuksesta ahdistukseen, silkasta kauhusta paniikkiin, kyynelistä jännitykseen. Ensi viikolla uusi elämäni alkaa, ja tämä on päiväkirja sille matkalle. Ajatusten järjestämiseen, Müncheniin tutustumiseen, vaahdotakseni asioista jotka ärsyttävät - elääkseni elämää täysillä.