Unpacking

On the weekend I unpacked rest of my stuff that were still on the moving boxes. Now I have a clear inventory of what I have and how much. In truth I have to admit that it is possible I have too much arts and crafts stuff... And to my dismay I realized that the very thing I need the most is still in Finland: hot glue gun. Goddammit. It must've been in the wrong closet when the moving company did the packing.

But oh joy! On the weekend near Munich there is fabric market! How great that I don't clearly have ENOUGH of materials... 

*****

Viikonloppuna purin loput tavaroistani jotka olivat vielä muuttolaatikoissa. Nyt minulla on selkeä käsitys mitä on missäkin ja kuinka paljon. Rehellisyyden nimissä on myönnettävä että on mahdollista että minulla on liikaa askartelutarvikkeita... Ja harmikseni tajusin että eniten tarvitsemani asia on edelleen Suomessa: kuumaliimapyssy. Helkkari. Sen on täytynyt olla väärässä komerossa kun muuttofirma pakkasi tavarat. 

Mutta oi onnea! Viikonloppuna Münchenin lähelle tulee kangasmarkkinat! Kuinka mahtavaa onkaan ettei minulla ole TARPEEKSI materiaaleja...

Hamburg

In the beginning of the week it was again time to back my bags and travel to Hamburg. We had a two-day production meeting in there, and like usual, mostly we got the hotel, meeting place and airport.

Hotel was very nice, though the rooms very, very small. Bathroom reminded me by its size of my very first apartment in Helsinki - the tiny studio with even tinier bathroom. View from hotel window was to the courtyard. 

On the second day we walked to a restaurant for lunch and on the way there I took some photos. This is the most sightseeing of Hamburg I've ever done! 

Meeting place itself was located in the harbor area. Very trendy, very hip, and lots of bigbigBIG cargo ships passing by the window. 

*****

Viikon alussa oli jälleen aika pakata laukut ja matkustaa Hampuriin. Meillä oli siellä kahden päivän tuotantopalaveri, ja kuten yleensäkin, eniten näimme hotellin, tapaamispaikan ja lentokentän. 

Hotelli oli oikein mukava, joskin huoneet olivat todella, todella pienet. Kylpyhuone muistutti minua ensimmäisestä asunnostani Helsingissä - pikkuinen yksiö vielä pienemmällä kylpyhuoneella. Näkymä hotellin ikkunasta oli sisäpihalle. 

Toisena päivänä kävelimme ravintolaan lounaalle ja matkalla sinne otin muutamia kuvia. Tämä olikin enemmän nähtävyyksiä Hampurissa kuin koskaan aiemmin!

Tapaamispaikka itsessään sijaitsi satama-alueella. Kovin trendikäs, kovin hip ja paljon isojaisojaISOJA rahtilaivoja seilasi ikkunan ohi. 

Ikea

On the weekend I went to Ikea. I don't have a car here, so I needed to persuade one of my colleagues to take me there. Luckily she LOVES Ikea, so the persuading didn't take too much of an effort :D First we had meatballs!

As usual, I took the children's portion because even that can be too much for me. Then it was time to do the shopping! I needed a drawer, storage boxes for all of my arts and crafts stuff, candles and lamps and all sorts of small stuff. I got everything and now all I need to do is assembly the stuff and unpack the arts and crafts supplies from the moving boxes.

*****

Viikonloppuna kävin Ikeassa. Minulla ei ole täällä autoa, joten minun täytyi suostutella eräs kollegani viemään minut sinne. Hän onneksi RAKASTAA Ikeaa, joten suostutteluun ei vaadittu hirveästi yritystä :D Ensimmäiseksi söimme lihapullat!

Kuten yleensä, otin lasten annoksen sillä jopa se saattaa olla minulle liian paljon. Sitten oli aika shoppailla! Tarvitsin lipaston, säilytyslaatikoita askartelutavaroille, kynttilöitä ja kaikenlaista pientä sälää. Löysin kaiken mitä tarvitsin ja nyt enää jäljellä on tavaroiden kokoaminen ja askartelutarvikkeiden purkaminen muuttolaatikoista.

Doctor

This week I had my very first visit at a doctor. My left jaw has been hurting already little bit over a week, and since it hasn't been getting better on its own, I decided to have my first experience with the German health care system.

So. I asked from my colleague where to call, and he informed me that there are actually jaw doctors and I should go and see one. Then we looked up from yellow pages one that was closest to the studio, and I got an appointment for the next day.

The doctor was really, really nice. She spoke pretty much perfect English, she had even studied in Finland for four months, and still was able to speak few words of Finnish! She did the exams and very throughout interview and then came to the conclusion that the problem is most likely stress related. She wrote me a prescription for some physiotherapy so that they can help to re-position my jaw and teach me methods how to relax it.

The only weird thing of the whole experience was that there was another patient in the room. There I was, explaining my situation, and there was mystery man x, sitting in a chair next to me his jaw open and being operated at the same time. I was very, very confused. What about privacy?

I was under the impression that this doctor's appointment would've been covered by the health insurance which is ridiculously expensive. No. It was not. It was a special doctor, so I have to pay it myself. I pay almost 700€ per month for the stupid insurance and then it doesn't even cover this! At least the physiotherapy is covered by the insurance.

Germany has not been good for me, and doesn't seem to be so in the future. Now I am even facing the fact that the stress level in my life is so high that it is causing actual physical problems. I wish I would experience the honeymoon that people often describe experiencing when moving abroad. For me there has been stress. There has been darkness. There has been tears. No honeymoon.

*****

Tällä viikolla kävin ensimmäistä kertaa lääkärillä. Vasen leukani on ollut kipeä nyt jo hieman yli viikon, ja koska se ei ole parantunut itsekseen, päätin kokeilla ensimmäistä kertaa saksalaista terveydenhoitojärjestelmää.

Kysyin siis kollegaltani minne soittaa, ja hän kertoi että on olemassa itse asiassa leukalääkäreitä ja minun pitäisi mennä sellaiselle. Etsimme keltaisilta sivuilta studiota lähinnä olevan, ja sain ajan seuraavalle päivälle.

Lääkäri oli todella, todella mukava. Hän puhui lähes täydellistä englantia, ja olipa hän jopa opiskellut Suomessa neljä kuukautta ja puhui vielä muutaman sanan Suomea! Hän tutki ja teki perinpohjaisen haastattelun ja tuli sen jälkeen tulokseen että ongelmani on todennäköisesti stressiperäinen. Sain lähetteen fysioterapiaan jossa leukani asemoidaan uudelleen ja minut opetetaan rentouttamaan sitä.

Ainoa omituinen asia koko kokemuksessa oli se, että samassa huoneessa oli toinenkin potilas. Siinä minä istuin, selittäen tilannettani, ja siellä oli myös herra x, istuen viereisessä tuolissa suu auki operoitavana samaan aikaan. Olin todella, todella hämmentynyt. Entä yksityisyys?

Olin siinä käsityksessä että tämä lääkärikäynti olisi mennyt naurettavan kalliin terveysvakuutuksen piikkiin. Ei. Väärä käsitys. Koska kyseessä oli erikoislääkäri, joudun maksamaan käyntini itse. Maksan melkein 700€ kuussa tästä typerästä vakuutuksesta eikä se edes kata tätä! Onneksi fysioterapia kuitenkin sentään kuuluu vakuutuksen piiriin.

Saksa ei ole ollut minulle hyvä, eikä näytä olevan tulevaisuudessakaan. Nyt olen vielä sen tosiasian edessä että stressitasot elämässäni ovat niin korkeat että ne aiheuttavat konkreettisia fyysisiä ongelmia. Toivon että kokisin sen kuherruskuukauden josta ihmiset usein puhuvat ulkomaille muutettuaan. Minulle on ollut stressiä. On ollut pimeyttä. On ollut kyyneleitä. Ei kuherruskuukautta.

Crepes

On Sunday I went to visit this great Finnish family. We watched one Finnish tv-program, my favourite, and in the evening snack they prepared crepes and I was also welcomed to join the table. Damn, it was one delicious evening snack! I gotta get one of these pans at home too.

It was a great evening, we had a blast and it felt really, really good to talk Finnish. Hirmu and Hannibal stayed home, but luckily Hirmu has found the softest place to sleep <3

*****

Sunnuntaina kävin kylässä mahtavan suomalaisperheen luona. Katselimme yhden suomalaisen tv-ohjelman, lempparini, ja iltapalaksi he tekivät krepejä ja myös minut kutsuttiin syömään. Hitto, olipa herkullinen iltapala! Minun täytyy hankkia kotiinkin tällainen vempain. 

Ilta oli todella mahtava, meillä oli hauskaa ja tuntui tosi, tosi hyvältä puhua suomea. Hirmu ja Hannibal jäivät kotiin, mutta onneksi Hirmu on löytänyt kaikista pehmoisimman paikan nukkua <3

Shirts, dragons and music

Yesterday was very multi-event day. I went to a shopping mall and did couple very good finds. And had a piece of apple cake and chai latte.

Then quickly to get some groceries, and then it was time to get ready for the concert in the evening. I'm working with a production called "Tabaluga" who is a small green dragon invented by this German rockstar Peter Maffay. I got tickets to the show from work, and we were "special". 

The show itself was, surprisingly enough, good. It was well planned, music was actually pretty good, dancers were awesome and they had couple of very good singers. They had plenty of dancers, they even had a little bit of pyro and something that could be described as poor man's Cirque de Soleil. 

Germany did take a toll on me, again: I assumed that it would be easypeasy to find the concert hall entrance where to get the guest tickets. It wasn't. In the end it took awful lot of walking, and I had put on in my infinite wisdom the highest platform high heels that I own. I don't know when I'll be able to walk again. 

*****

Eilinen oli hyvin tapahtumarikas. Menin ostoskeskukseen ja tein pari oikein hyvää löytöä. Ja nautin omenapiirakkaa ja chai laten.

Sitten nopsaan ruokakauppaan, ja sitten olikin jo aika valmistautua illan konserttiin. Työskentelen tuotannon nimeltä "Tabaluga" parissa joka kertoo pienestä vihreästä lohikäärmeen poikasesta jonka on kehittänyt saksalainen rokkitähti nimeltä Peter Maffay. Sain liput konserttiin töistä, ja olimme "erikoisia". 

Show itsessään oli, yllättävää kyllä, hyvä. Se oli hyvin suunniteltu, musiikki oli oikeastaan aika hyvää, tanssijat olivat mahtavia ja laulajat olivat erittäin hyviä. Tanssijoita oli paljon, mukaan mahtui jopa vähän pyrotekniikkaa ja jotakin jota voisi kuvailla köyhän miehen Cirque de Soleiliksi. 

Saksa tosin vei jälleen voiton: oletin että olisi ollut ihan helppo nakki löytää konserttihallin sisäänkäynti josta noutaa vierasliput. Ei ollut. Loppujen lopuksi se vaati mielettömän määrän kävelemistä ja olin laittanut jalkaani äärettömässä viisaudessani korkeimmat korokepohjakorkkarit jotka omistan. En tiedä koska kykenen jälleen kävelemään. 

Rough life

It's been again quiet here. Why? The dark world is not still much brighter, and on top of everything else I got very, very bad news from homefront too. It's like life is throwing everything it can against me at the same time: no more "we", more difficult production at work than life itself, crappy apartment, Germany in general and now also problems back at Finland. With a little bit of luck they will now slowly start to resolve itself, but how helpless one can feel when living in a different country.

We did have a BBQ at work to kick-off one production.

*****

Täällä on ollut jälleen hiljaista. Miksi? Synkkä maailma ei ole vielä juuri kirkkaampi, ja kaiken muun lisäksi sain hyvin, hyvin huonoja uutisia myös kotirintamalta. Elämä heittää kaiken mahdollisen yhtäaikaa vastaani: ei enää "meitä", elämää vaikeampi tuotanto töissä, paska asunto, Saksa yleisesti ottaen ja nyt myös ongelmia Suomessa. Pienellä onnella ne alkavat nyt selvitä, mutta kuinka avuttomaksi voikaan itsensä tuntea asuessaan toisessa maassa.

Töissä oli grillijuhlat tuotannon alkamisen kunniaksi.

Dark world

Needless to say, it has been extremely dark world for the past few days. Germany has not been good to me, and the last days have been in many ways just as hard as the first weeks were - or maybe even harder. World is not yet necessarily brighter, but life does go on.

So, I unpacked today my sewing machine and toolkit, dug out some fabrics from the moving boxes and made myself four new beanies. The temperatures have dropped significantly here as well, and since I still don't have any hair, my head has been freezing. In stores there isn't any beanie that I actually would like, but luckily I can easily fix that problem!

*****

Tarpeetonta sanoa, maailma on ollut erittäin musta viime päivinä. Saksa ei ole ollut minulle hyvä, ja viime päivät ovat olleet monella tapaa ihan yhtä raskaita kuin ensimmäiset viikot olivat - tai jopa vielä raskaampia. Maailma ei ole välttämättä kirkkaampi, mutta elämällä on tapana jatkua. 

Niinpä purin tänään ompelukoneeni ja tarvikepakin, kaivoin esiin joitakin kankaita muuttolaatikoista ja ompelin itselleni neljä uutta pipoa. Lämpötilat ovat pudonneet merkittävästi täälläkin, ja koska minulla ei ole edelleenkään yhtään tukkaa, pääni on jäätynyt. Kaupoissa ei ole yhtään pipoa josta oikeasti tykkäisin, mutta onneksi pystyn helposti korjaamaan tämän ongelman! 

In pieces

When you crash and burn, you crash and burn. As suddenly and unexpectedly one became two, just as suddenly and unexpectedly two became one. There is no more "we".

*****

Kun osuu ja sattuu, osuu ja sattuu. Yhtä yllättäen ja odottamatta kuin yhdestä tuli kaksi, yhtä yllättäen ja odottamatta kahdesta tuli yksi. Ei ole enää "me".

The Alps

On Saturday we took the bike and rode to the mountains. I love mountains, ever since I first saw the Canadian Rocky Mountains I've been in love with them. I don't hike, but I love how relentless they are.

We took this cable car to get all the way to the top.

I know it is childish but we found the name of this cable car thingy quite hilarious: Wank-cars. And the restaurant at the top was called Wankhause :D We shared a typical bavarian lunch with my man and I wanted to have hot chocolate as well. 

It was a great day trip and we had a blast. The road to the mountains was great with a bike! Sun was shining, and it was still very warm. Easily one of the best days. 

And of course we took selfies. And tourist pictures. 

*****

Lauantaina ajoimme prätkällä vuorille. Rakastan vuoria, aina siitä saakka kun näin Kanadan Kalliovuoret ensimmäisen kerran olen ollut niihin rakastunut. En patikoi, mutta rakastan sitä kuinka periksiantamattomia ne ovat. 

Menimme kaapelihissillä ylös asti. 

Tiedän että se on lapsellista, mutta meistä tämän kaapelihissisysteemin nimi oli aika hupaisa: wank-vaunu. Ja ravintola huipulla oli nimeltään Wankhause :D Jaoimme tyypillisen bavarialaisen lounaan mieheni kanssa ja halusin myös kaakaon. 

Se oli loistava päiväreissu ja meillä oli hauskaa. Tie vuorille oli prätkällä mahtava! Aurinko paistoi ja oli vielä hyvin lämmintä. Helposti yksi parhaista päivistä.

Ja tietenkin otimme selfieitä. Ja turistikuvia. 

Christmas

We've again had big internet problems. That's why I've been pretty quiet. However, I'm optimistic that now the problems actually are fixed.

Last week was nothing but ups and downs. Downs were minor in many way, but yet they describe perfectly why life here is very difficult. For example I went to MacDonald's having the image of double cheeseburger meal in my head only to learn that a) they don't sell double cheeseburger meals here and b) they also don't speak english. When they finally found someone that was able to speak at least two words, he didn't even look me in the eyes. Needless to say that to all the other customers I looked like an alien, at least by the looks on their faces. And when I finally got my cheeseburger, it was the oldest I've had in many, many years. I was so frustrated that I almost bursted into tears.

Second thing was with the internet. It stopped working and I called Vodafone. After they were able to tell me shorty that no one speaks english (do you speak english? No.), they were able to tell me that it was a german hot line, and when I answered that you don't have an english hotline I could've called to, they said nothing. And then they hung up on me. I don't give a rats ass whether they speak english or not, but that is not customer service and that would not have EVER happened in Finland. I was very, very close of packing my suitcase on that very moment and going back home.

However, that I didn't do. Instead moving company brought me my second pack of boxes from Finland! It was like Christmas when I started opening the boxes in the evening :D

If I'd known how happy a waffle maker could make me, I would've brought it here when I got here the very first time :D I got also oatmeal flakes. I have now had for two mornings porridge for breakfast. It made me feel almost like home.

Even my man who doesn't like porridge at all says that this porridge is very good! Of course it is. It is Finnish porridge, provided by Elovena <3

I also unpacked my books. Some might argue that it was sheer lunatics to bring all these to Germany, but luckily none of you are those "some", are you? :)

And no. I haven't yet unpacked my arts and crafts supplies. I don't even dare to tell how many boxes I have of those... Also TV and home theater system are working. Almost like home. 

*****

Meillä on jälleen ollut isoja nettiongelmia. Siksi olen ollut melko hiljainen. Olen kuitenkin optimistinen että nyt ongelmat on oikeasti korjattu.

Vime viikko oli pelkkää ylä- ja alamäkeä. Alamäet olivat monella tapaa pieniä, mutta silti ne kuvastavat täydellisesti sitä miksi elämä täällä on kovin vaikeaa. Menin esimerkiksi Mäkkäriin ajatuksena ostaa tuplajuustoateria tajutakseni vain että a) täällä ei myydä tuplajuustoaterioita ja b) täällä ei myöskään puhuta englantia Mäkkärissä. Kun lopulta löytyi joku joka pystyi puhumaan kaksi sanaa, hän ei edes katsonut minua silmiin. Tarpeetonta sanoakaan että muiden asiakkaiden mielestä näytin varmaankin avaruusoliolta ilmeistään päätellen. Ja kun lopulta sain juustohampurilaiseni, se oli vanhin jonka olen saanut moneen, moneen vuoteen. Olin niin turhautunut että purskahdin melkein itkuun.

Toinen asia oli internet. Se lakkasi toimimasta ja soitin Vodafonelle. Sen jälkeen kun kertoivat lyhyesti että eivät puhu englantia (puhutteko englantia? Ei.), he kertoivat että kyseessä on saksankielinen hotline ja kun vastasin että teillä ei ole englanninkielistä hotlinea johon soittaa, he eivät sanoneet mitään. Ja sitten he löivät luurin korvaan. Minua ei kiinnosta pätkän vertaa puhuvatko he englantia vai eivät, mutta tuo ei ollut asiakaspalvelua eikä tätä olisi KOSKAAN tapahtunut Suomessa. Olin todella, todella lähellä pakata matkalaukkuni samantien ja lähteä kotiin.

En kuitenkaan tehnyt sitä. Sen sijaan muuttofirma toi toisen muuttokuorman Suomesta! Oli kuin joulu kun illalla aloitin avaamaan laatikoita :D

Jos olisin tiennyt kuinka iloiseksi vohvelirauta minut saa, olisin tuonut sen mukanani kun saavuin tänne ensimmäistä kertaa :D Sain myös kaurahiutaleita. Olen syönyt nyt kahtena aamuna kaurapuuroa aamupalaksi. Se sai tuntemaan oloni lähes kotoisaksi. 

Jopa mieheni joka ei pidä puurosta lainkaan sanoo että tämä puuro on todella hyvää! Tietenkin se on. Se on suomalaista puuroa Elovenalta <3

Purin myös kirjani. Jotkut voisivat sanoa että oli silkkaa hulluutta raahata nämä kaikki Saksaan, mutta onneksi kukaan teistä ei ole niitä "joitakuita", vai mitä? :)

Ja ei. En ole vielä purkanut askartelu- ja käsityötarvikkeitani. En uskalla edes kertoa montako laatikko niitä on... Myös TV ja kotiteatterijärjestelmä ovat toiminnassa. Melkein kuin kotona.