Sunday, October 2, 2016

Christmas

We've again had big internet problems. That's why I've been pretty quiet. However, I'm optimistic that now the problems actually are fixed.

Last week was nothing but ups and downs. Downs were minor in many way, but yet they describe perfectly why life here is very difficult. For example I went to MacDonald's having the image of double cheeseburger meal in my head only to learn that a) they don't sell double cheeseburger meals here and b) they also don't speak english. When they finally found someone that was able to speak at least two words, he didn't even look me in the eyes. Needless to say that to all the other customers I looked like an alien, at least by the looks on their faces. And when I finally got my cheeseburger, it was the oldest I've had in many, many years. I was so frustrated that I almost bursted into tears.

Second thing was with the internet. It stopped working and I called Vodafone. After they were able to tell me shorty that no one speaks english (do you speak english? No.), they were able to tell me that it was a german hot line, and when I answered that you don't have an english hotline I could've called to, they said nothing. And then they hung up on me. I don't give a rats ass whether they speak english or not, but that is not customer service and that would not have EVER happened in Finland. I was very, very close of packing my suitcase on that very moment and going back home.

However, that I didn't do. Instead moving company brought me my second pack of boxes from Finland! It was like Christmas when I started opening the boxes in the evening :D


If I'd known how happy a waffle maker could make me, I would've brought it here when I got here the very first time :D I got also oatmeal flakes. I have now had for two mornings porridge for breakfast. It made me feel almost like home.



Even my man who doesn't like porridge at all says that this porridge is very good! Of course it is. It is Finnish porridge, provided by Elovena <3

I also unpacked my books. Some might argue that it was sheer lunatics to bring all these to Germany, but luckily none of you are those "some", are you? :)


And no. I haven't yet unpacked my arts and crafts supplies. I don't even dare to tell how many boxes I have of those... Also TV and home theater system are working. Almost like home. 

*****

Meillä on jälleen ollut isoja nettiongelmia. Siksi olen ollut melko hiljainen. Olen kuitenkin optimistinen että nyt ongelmat on oikeasti korjattu.

Vime viikko oli pelkkää ylä- ja alamäkeä. Alamäet olivat monella tapaa pieniä, mutta silti ne kuvastavat täydellisesti sitä miksi elämä täällä on kovin vaikeaa. Menin esimerkiksi Mäkkäriin ajatuksena ostaa tuplajuustoateria tajutakseni vain että a) täällä ei myydä tuplajuustoaterioita ja b) täällä ei myöskään puhuta englantia Mäkkärissä. Kun lopulta löytyi joku joka pystyi puhumaan kaksi sanaa, hän ei edes katsonut minua silmiin. Tarpeetonta sanoakaan että muiden asiakkaiden mielestä näytin varmaankin avaruusoliolta ilmeistään päätellen. Ja kun lopulta sain juustohampurilaiseni, se oli vanhin jonka olen saanut moneen, moneen vuoteen. Olin niin turhautunut että purskahdin melkein itkuun.

Toinen asia oli internet. Se lakkasi toimimasta ja soitin Vodafonelle. Sen jälkeen kun kertoivat lyhyesti että eivät puhu englantia (puhutteko englantia? Ei.), he kertoivat että kyseessä on saksankielinen hotline ja kun vastasin että teillä ei ole englanninkielistä hotlinea johon soittaa, he eivät sanoneet mitään. Ja sitten he löivät luurin korvaan. Minua ei kiinnosta pätkän vertaa puhuvatko he englantia vai eivät, mutta tuo ei ollut asiakaspalvelua eikä tätä olisi KOSKAAN tapahtunut Suomessa. Olin todella, todella lähellä pakata matkalaukkuni samantien ja lähteä kotiin.

En kuitenkaan tehnyt sitä. Sen sijaan muuttofirma toi toisen muuttokuorman Suomesta! Oli kuin joulu kun illalla aloitin avaamaan laatikoita :D

Jos olisin tiennyt kuinka iloiseksi vohvelirauta minut saa, olisin tuonut sen mukanani kun saavuin tänne ensimmäistä kertaa :D Sain myös kaurahiutaleita. Olen syönyt nyt kahtena aamuna kaurapuuroa aamupalaksi. Se sai tuntemaan oloni lähes kotoisaksi. 

Jopa mieheni joka ei pidä puurosta lainkaan sanoo että tämä puuro on todella hyvää! Tietenkin se on. Se on suomalaista puuroa Elovenalta <3

Purin myös kirjani. Jotkut voisivat sanoa että oli silkkaa hulluutta raahata nämä kaikki Saksaan, mutta onneksi kukaan teistä ei ole niitä "joitakuita", vai mitä? :)

Ja ei. En ole vielä purkanut askartelu- ja käsityötarvikkeitani. En uskalla edes kertoa montako laatikko niitä on... Myös TV ja kotiteatterijärjestelmä ovat toiminnassa. Melkein kuin kotona. 


2 comments:

  1. Pikku hiljaa alkaa varmaan tuntua enemmän kodilta kun sait lisää omia tavaroita sinne. Kirjoja ei ole koskaan liikaa, ne kuuluu kotiin. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, vaikka tuntuu typerältä ajatella että tavarat auttaa, mutta musta tuli kyllä näiden myötä vähän enemmän kokonainen. Ja kirjat tuo mulle suunnatonta iloa. Ihan vaan niiden katselu <3

      Delete