Oktoberfest

On the weekend we also went to the (in)famous Oktoberfest. It was before noon on Saturday, and the place was already packed. And damn it was loud!

And let me tell you. Every single Finnish who thinks that you know how to drink and haven't been at the Oktoberfest? YOU. KNOW. NOTHING. If you really want to learn how to drink, come to the Oktoberfest and learn from the pros. I mean these Germans are crazy mother*ckers what it comes to gulping down beer!! It was barely noon and they were already so drunk that there were people throwing up. One guy was passing our table and right after it he started throwing up in his hands and naturally something leaked to the tables next to him... But the people at the tables barely even flinched. They just kept on drinking! And every 15th minute the band played this drinking song and naturally you need to finish your beer when the song ends, no matter how much you have left. And the prices are just ridiculous! As we weren't drinking, we left the tent pretty quickly and did the ferris wheel, of course. 

Massive event, massive amount of people and crazy prices all over. But, at least I can now cross Oktoberfest from my things to do -list! And of course we took a selfie :)

******

Viikonloppuna menimme (surullisen)kuuluisille Oktoberfesteille. Olimme siellä ennen puoltapäivää, ja paikka oli jo ihan täynnä. Ja hitto siellä oli meteliä! 

Ja antakaapa kun kerron. Jokaikinen suomalainen joka luulee osaavansa juoda eikä ole ollut Oktoberfesteillä? ET. TIEDÄ. MITÄÄN. Jos ihan todella haluat oppia juomaan, tule Oktoberfesteille ja ota oppia ammattilaisilta. Nämä saksalaiset ovat hulluja k*rväkkeitä mitä tulee oluen kumoamiseen!! Kello oli hädin tuskin 12, ja ne olivat jo niin humalassa että ihmiset oksensivat. Eräskin jamppa ohitti pöytämme ja juuri sen ohitettuaan oksensi käsiinsä ja luonnollisesti jotain roiskui pöytiin hänen ympärillään... Mutta ihmiset pöydissä hädin tuskin edes säpsähtivät. He vain jatkoivat juomista! Ja joka 15. minuutti bändi soitti juomalaulun ja luonnollisesti laulun lopussa loput oluesta pitää kumota, olipa sitä jäljellä kuinka paljon tahansa. Ja hinnat ovat vain naurettavat! Koska me emme juoneet, lähdimme teltasta aika pian ja menimme tietenkin maailmanpyörään. 

Massiivinen tapahtuma, massiivinen määrä ihmisiä ja hullut hinnat joka puolella. Mutta ainakin nyt voin vetää viivan Oktoberfestin yli tehtävälistaltani! Ja tietenkin otimme myös selfien :)

Finland, part 2

Trip to Finland, part 2. On Sunday we went to sightseeing. First target was The Fortress of Suomenlinna.

We of course took the ferry to Suomenlinna. 

The weather couldn't have been any more perfect! Not too warm, but warm enough. It was one of those perfect autumn days that you can smell the winter is coming yet it gives the memories of the summer that passed. My man liked the fortress a lot and I always enjoy going there. 

My man took his camera with him, and I got to pose on some pictures. 

After Suomenlinna we did a little sightseeing in the center and met one of my best friends. 

I told my man it is forbidden for him to take these kind of pictures anymore because I can't stand to see how sad I am. It was great to visit Finland, it was great to show my man where I come from, but at the same time it was heartbreaking. I don't know when I'm going there the next time, and from now on I can't stay at my apartment because I found somebody who can rent it for a longer period of time. As nice as it is to see my friends and family, at the same time it sucks because all I feel is being guilty - not being able to see everyone and not being able to spend enough time with everyone. My home is not there, but it's not yet here either. 

When Monday came, also the moving company arrived. I decided to pack a little bit more stuff to Germany to help me better feel at home. They did a great job, like previously, but my heart broke. I hope when the stuff arrives I will be a little bit more whole again. Now I'm not. 

Then it was time to return to Germany, to the loft, to the world without working internet as we soon found out. 

*****

Matka Suomeen, osa 2. Sunnuntaina menimme katselemaan nähtävyyksiä. Ensimmäinen kohde oli Suomenlinna. 

Menimme tietenkin lautalla sinne. 

Sää ei olisi voinut olla enää parempi! Ei liian lämmintä, mutta tarpeeksi lämmintä. Se oli yksi niistä täydellisistä syyspäivistä jolloin voit haistaa talven olevan tulossa, mutta silti päivä antaa muistot menneestä kesästä. Mieheni piti kovasti Suomenlinnasta ja minä nautin aina siellä käymisestä. 

Mieheni otti kameransa mukaan, ja pääsin poseeraamaan muutamissa kuvissa. 

Suomenlinnan jälkeen katselimme hieman nähtävyyksiä keskustassa ja tapasimme yhden parhaimmista ystävistäni. 

Sanoin miehelleni että on kiellettyä ottaa tällaisia kuvia enää sillä en kestä nähdä sitä kuinka surullinen olen. Oli mahtavaa käydä Suomessa, oli hienoa näyttää miehelleni mistä tulen, mutta samalla se oli sydäntäsärkevää. En tiedä koska olen menossa Suomeen seuraavan kerran, ja tästä eteenpäin en voi yöpyä asunnossani sillä löysin siihen vuokralaisen pidemmäksi aikaa. Niin kivaa kuin onkin nähdä ystäviä ja perhettä, samaan aikaan se on syvältä sillä tunnen vain syyllisyyttä - en pysty näkemään kaikkia enkä pysty viettämään kaikkien kanssa tarpeeksi aikaa. Kotini ei ole siellä, mutta se ei ole vielä täälläkään. 

Kun maanantai koitti, myös muuttofirma saapui. Päätin pakata lisää tavaraa Saksaan auttamaan kotiutumisessa. Muuttofirma teki hienoa työtä, kuten edelliselläkin kerralla, mutta sydämeni särkyi. Toivon tavaroiden saapuessa tuntevani itseni hieman enemmän kokonaiseksi. Nyt en sitä ole. 

Sitten olikin aika palata Saksaan, loftiin, maailmaan ilman toimivaa internettiä kuten saimme pian huomata. 

Connected

Ladies and gentlemen, may I take a moment of your time to inform that we have, nothing more, nothing less, proper internet connection at home! It was long days without internet, but oh boy this new one was worth the wait. It not only actually works, but is fast and to my utter astonishment reliable. Germany, you are full of surprises!

This means that now I can finally tell you all about our trip to Finland! As you might remember, I left already last week's Thursday and my man came a bit later on Saturday. A friend of mine was a sweetheart and picked me and the puppies up from the airport and took me to my place. The puppies went to my neighbor for the weekend. On Friday I spent the day with colleagues and friends. I did shopping for candy that I promised to bring to my colleagues here at Trixter. I did shopping for the stuff I need here: baking powder and black pepper and salmiakki. And chocolate for my man.

On Saturday I took my 9 year old godsons to the movies. We went to see The Secret Life of Pets, and it was awesome! Boys behaved nicely and we had fun, like we always do.

Then it was time to pick up my man from the airport and drive to see my mum. It all went well, and then on our way back home we stopped by at good friends of mine for a dinner. We had homemade burgers from the grill and damn was it good or what! I don't think I've ever been that full before! They also had a new family member: tiny chihuahua puppy called Laku. He was a funny little thing with lots of energy!

 And to keep up the suspense: to be continued :)

Photos by courtesy of Erik Markus Schuetz and Sirkku <3

*****

Hyvä herrasväki, voinko häiritä teitä hetken kertoakseni että meillä on, ei enempää eikä vähempää, oikea internetyhteys kotona! Päivät ilman nettiä olivat pitkät, mutta voi pojat tämä uusi yhteys oli odottamisen arvoinen. Se ei ainoastaan toimi, vaan on myös nopea ja äärettömäksi hämmästyksekseni luotettava. Saksa, olet täynnä yllätyksiä!

Tämä tarkoittaa sitä että voin vihdoin kertoa kaiken matkastamme Suomeen! Kuten ehkä muistatte, lähdin jo viime viikon torstaina ja mieheni tuli vähän myöhemmin lauantaina. Ystäväni oli kultainen ja nouti minut ja koirat kentältä ja vei luokseni. Koirat menivät naapurilleni viikonlopuksi. Perjantaina vietin päivän kollegoiden ja ystävien kanssa. Ostin karkit jotka lupasin tuoda kollegoilleni Trixterillä. Ostin myös tavarat jotka tarvitsen täällä: leivinjauhetta ja mustapippuria ja salmiakkia. Ja suklaata miehelleni.

Lauantaina vein 9-v. kummipoikani elokuviin katsomaan Lemmikkien Salaista Elämää. Se oli mahtava! Pojat käyttäytyivät hienosti ja meillä oli hauskaa, kuten aina.

Sitten olikin jo aika hakea mieheni kentältä ja ajaa tapaamaan äitiäni. Kaikki meni hyvin, ja paluumatkalla pysähdyimme hyvien ystävieni luona illalliselle. Ruokana oli grillissä tehtyjä hampurilaisia ja hitto miten hyviä ne olivat! En usko että olen ikinä ollut niin täynnä! Heillä oli myös uusi perheenjäsen: pieni chihuahuan pentu nimeltä Laku. Se oli hauska pieni otus täynnä energiaa!

Ja pitääkseni yllä jännitystä: jatkoa seuraa :)

Problems

I've been waiting to write updates about the trip to Finland, but Germany has taken, once again, its toll on me. This time we have massive internet problem at our home.

The connection we've been using, has been slow and extremely unreliable. So, my landlord told me to upgrade it as I see best. Before we could do that, Vodafone informed us that actually the internet has been disconnected due to unpaid bills and they ask all the devices to be returned. Only thing is that there is no Vodafone equipment anywhere. So whose internet connection we've been using for all these past months? As it turned out, the dead man's connection - the man who used to live in the apartment and died last year, had an internet connection and for some reason his son has been paying it for still.

So, we ordered a new internet of our own for better speed. We tried installing it, but it doesn't work. And when we tried putting the old connection up again, it doesn't work anymore either. Vodafone is coming on Friday to fix it. Lets keep our fingers crossed that it actually works.

And I have a flu. And because our internet at home doesn't work, I can't even work from home and try to get better, but I have to come to the studio because of some urgent matters to take care of.

This is not really going as planned, is it?

*****

Olen odottanut jotta voisin kertoa kuulumisia Suomen reissusta, mutta Saksa on, jälleen kerran, ottanut minusta voiton. Tällä kertaa meillä on massiivinen nettiongelma kotona.

Yhteys, jota olemme käyttäneet, on ollut erittäin hidas ja hyvin epäluotettava. Vuokraisäntäni kehotti päivittämään yhteyden kuten parhaaksi katson. Ennen kuin ehdimme tämän tekemään, Vodafone ilmoitti että internet on kytketty irti maksamattomien laskujen takia ja kaikki laitteet on palautettava. Ongelma on vain se, että missään ei ole Vodafonen laitteita. Joten kenen yhteyttä olemme siis käyttäneet nämä menneet kuukaudet? Kävi ilmi, että kuolleen miehen yhteyttä - asunnossa asui aiemmin mies joka menehtyi viime vuonna ja jolla oli nettiyhteys, ja jostain syystä hänen poikansa on jatkanut netin maksamista tähän päivään saakka.

Tilasimme siis uuden oman ja nopean netin itsellemme. Yritimme asentaa sitä, mutta se ei toimi. Ja kun yritimme laittaa vanhan netin takaisin toimintaan, sekään ei enää toimi. Vodafone tulee perjantaina korjaamaan netin. Pidetään peukkuja että se oikeasti toimii.

Ja minulla on flunssa. Ja koska netti kotona ei toimi, en voi edes tehdä töitä kotoa käsin ja yrittää toipua, sillä minun on pakko tulla studiolle muutamien tärkeiden juttujen takia.

Tämä ei mene nyt ihan putkeen, vai mitä?

Packing

Tomorrow I'm traveling to Finland for a long weekend. Friday is packed with meetings and seeing friends. On Saturday I will take my godsons to the movies and my man will fly also to Finland and we will visit my family and friends later in the evening. Sunday is full of sightseeing and friends. On Monday the moving company will come over to pack some more stuff I need to relocate to Munich, and later in the day we will fly back to Germany. There will definitely be no problems of how to spend time!

Next update will take place after returning to Germany because I reckon there is no time to do any updating while being in Finland. But I have to admit: I'm really looking forward visiting my home country. I still have the feeling of not really belonging here and not there either anymore, but how I do miss my friends, my place and the simple fact that I understand how the universe works.

Puppies have recovered from their surgery perfectly and they will also visit Finland with us. On that note Hannibal says good night y'all <3

*****

Huomenna matkustan Suomeen viettämään pitkää viikonloppua. Perjantai on täynnä tapaamisia ja ystävien näkemistä. Lauantaina vien kummipoikani elokuviin ja mieheni lentää myös Suomeen ja menemme käymään perheeni luona ja myöhemmin illalla vierailemme ystävien luona. Sunnuntai on täynnä nähtävyyksiä ja ystäviä. Maanantaina muuttofirma tulee pakkaamaan lisää tavaraa jotka tarvitsen Müncheniin ja myöhemmin päivällä lennämme takaisin Saksaan. Ei ole todellakaan vapaa-ajan vietto-ongelmia!

Seuraava päivitys tapahtuu Saksaan paluun jälkeen sillä en usko Suomessa vierailun ajan olevan juurikaan ylimääräistä aikaa päivityksille. Minulla on edelleen olo etten oikein kuulu tänne, mutten enää sinnekään, mutta voi kuinka ikävöinkään ystäviäni, asuntoani ja yksinkertaista seikkaa että ymmärrän miten universumi toimii.

Koirat ovat toipuneet leikkauksesta täydellisesti ja myös he vierailevat Suomessa kanssamme. Tähän on hyvä päättää Hannibalin toivottaessa kaikille hyvää yötä <3

Make-up

So yesterday I went to Karstadt to get some instruction in updating not only my make up stuff, but also techniques. The wonderful young artist was superb, gave me lots of information, tips and hooked me up with a brand new set of make up. Little bit of pampering can never hurt!

And my man took pictures. Pretty damn awesome, don't you think?

Photos by courtesy of Markus Schuetz.

*****

Eilen menin Karstadtille hakemaan neuvoja ei ainoastaan meikkaustarvikkeiden suhteen, mutta myös tekniikoiden suhteen. Mahtava nuori artisti oli upea, antoi paljon tietoa, vinkkejä ja lykkäsi mukaani uudet meikkaustarvikkeet. Pieni hemmottelu ei voi koskaan haitata!

Ja mieheni otti kuvia. Aika pirun hienoja, vai mitä?

Toilet

I haven't complained in a long time. Like really complained, but now... This is something I have to write own blog post about.

It's about the toilet.

First of all: it's open. Meaning there are open sides, and no door. It was fine when I was living here alone, but now that there are two people using it... There is no privacy at all, so we have been forced to share even the most intimate moments, like taking a dump.

Second of all: it leaks. And I don't mean that the toilet seat itself would leak. No. I mean that the pipes or whatever leak. And they leak downstairs. There is something very, very nasty brewing up inside the floor (downstairs ceiling). Take a look.

At first when I moved in I was told that don't use the toilet upstairs too much since it leaks. Instead I was told to use the toilet in the hallway. Which was fine up until the point when I was told that it is not actually MY toilet but it belongs to the WHOLE HOUSE and as such all people from the building use it, especially if there are garden parties or such. And I do NOT share a toilet anymore with other people, when they are not living under the same roof with me. So then I was told that better use the upstairs toilet and get a plumber there asap to fix the leakage. So. First plumber took a look and told he is only a guy who knows about pipes and cannot do anything for a toilet. Second plumber took a look and said too big of a problem, whole floor has to be opened, cannot do anything. Third plumber came and took a look, said he will order the parts and come later to fix it. He came two weeks later, changed everything and said it's now working. 

Clearly something is still leaking because that came AFTER the plumber had been here to fix the toilet. Now we're again waiting that the plumber comes again to figure out what is the problem. Honestly, in Finland this apartment had already been deemed unfit for a human habitant. 

*****

En ole valittanut pitkään aikaan. Siis oikein kunnolla valittanut, mutta nyt... Tämä on jotakin josta täytyy kirjoittaa ihan oma bloginsa. 

Kyse on vessasta. 

Ensinnäkin: se on avoin. Se tarkoittaa että se on avoin kahdelta sivulta eikä ole ovea. Se ei ollut ongelma niin kauan kuin asuin yksin, mutta nyt kun sitä käyttää kaksi ihmistä... Meillä ei ole minkäänlaista yksityisyyttä, joten olemme joutuneet pakosta jakamaan intiimeimmätkin hetket, kuten kakkoshädällä käymisen. 

Toiseksi: se vuotaa. Enkä tarkoita että itse vessanpönttö vuotaisi. Ei. Tarkoitan että putket tai mitkä lienee vuotavat. Ja ne vuotavat alakertaan. Jotain todella, todella ikävää on muhimassa lattian sisällä (alakerran katossa). Katsokaa. 

Aluksi kun muutin asuntoon minulle sanottiin että älä käytä yläkerran vessaa hirveästi koska se vuotaa. Sen sijaan minua kehotettiin käyttämään käytävän vessaa. Se oli ihan ok siihen saakka kunnes valkeni että se ei olekaan oikeastaan MINUN vessani vaan se kuuluu KOKO TALOLLE ja sellaisenaan koko talon ihmiset käyttävät sitä vaikkapa puutarhajuhlia pitäessään. Ja minä EN jaa vessaani enää muiden kanssa, varsinkaan kun ne muut eivät asu saman katon alla kanssani. Joten niinpä minulle sanottiin että on parempi käyttää yläkerran vessaa ja pyytää paikalle putkimies mitä pikimmiten korjaamaan vuoto. No. Ensimmäinen putkimies katsoi vessaa ja sanoi että hän tietää vain putkista eikä mitään vessoista joten hän ei voi tehdä tälle mitään. Toinen putkimies katsoi vessaa ja sanoi että liian iso ongelma, koko lattia pitää avata, hän ei voi tehdä tälle mitään. Kolmas putkimies katsoi vessaa ja sanoi että pitää tilata osat ja hän tulee myöhemmin korjaamaan sen. Hän tuli kaksi viikkoa myöhemmin, vaihtoi kaiken ja sanoi että nyt se on kunnossa. 

Selkäesti jotain silti edelleen vuotaa putkimiehen käynnin ja vessan korjaamisen JÄLKEEN. Nyt odotamme jälleen putkimiestä että hän saapuu uudelleen paikalle selvittämään mikä on ongelma. Oikeasti, Suomessa tämä asunto olisi jo varmasti tuomittu asumiskelvottomaan kuntoon. 

Surgery

Today was very scary day. Both of my girls went to the vet to get spayed.

Luckily I was worried without a reason. Everything went fine, and girls were already recovering in no time. They had dressed girls with these great overalls to prevent licking of the wounds and dirt. No annoying collars! But I'm happy this got done. Expensive as hell, but better for their health in the long run. What wouldn't I do for my kids? <3 

*****

Tänään oli erittäin pelottava päivä. Molemmat tyttöni menivät eläinlääkärille steriloitavaksi. 

Onneksi olin huolissani ilman syytä. Kaikki meni hyvin, ja tytöt olivat toipumaan päin hetkessä. Heille oli myös puettu tällaiset erittäin näppärät haalarit estämään haavan nuolemista ja lian kertymistä. Ei ärsyttäviä kaulureita! Mutta olen iloinen että tämä tuli tehtyä. Helkkarin kallista, mutta parempi heidän terveydelleen pitkällä tähtäimellä. Mitäpä en tekisi lasteni vuoksi? <3

Three months

My last summary was when I had been here five and a half weeks, and I wondered what would the next five and a half weeks bring. Now I've been here three months, and at the same time it feels like a lifetime and a blink of an eye.

I have learned how to get groceries. I have found doable running grounds. I have settled in in the loft, at least to some degree. I have a new washing machine. Next I will get a tumble dryer because I just simply hate the laundry drying all around the apartment. I have my puppies here with me, and I have found a good vet for them. I have a bank account, contract with the tv-and radio company so that I can watch tv when I will have a tv here, and I have a working german debit card.

I have started calling the loft "home". I have sort of given into Germany in a sense that I don't bother ranting about issues that I can't change anyways. Things here move incredibly slow, and you just have to get used to it.

The following day of my last summary I had a date, and to my astonishment it was not only a great date but it developed into a relationship and now we are living together. It is amazing what can happen in a few weeks when life hits the big gear.

Since the last three months have been more or less full of tears, joy, laughter - emotions of all kind, I'm even a bit exhausted just to think what the next three months will be like!

As the autumn draws near, I did brand new nails with a little bit of autumn in the colors.

*****

Edellisen yhteenvetoni kirjoitin kun olin ollut täällä viisi ja puoli viikkoa, ja ihmettelin mitä seuraavat viisi ja puoli viikkoa toisivat mukanaan. Olen nyt ollut täällä kolme kuukautta, ja samaan aikaan se tuntuu eliniältä ja silmänräpäykseltä.

Olen oppinut tekemään ruokaostokset. Olen löytänyt kohtuulliset juoksumaastot. Olen asettunut loftiini, ainakin johonkin pisteeseen saakka. Minulla on uusi pesukone. Seuraavaksi hankin kuivausrummun koska yksinkertaisesti vihaan ympäri asuntoa kuivuvaa pyykkiä. Koirani ovat täällä kanssani, ja olen löytänyt niille hyvän eläinlääkärin. Minulla on pankkitili, sopimus tv- ja radioyhtiön kanssa jotta voin katsoa tv:tä jahka saan sellaisen tänne, ja minulla on myös toimiva paikallinen debit-kortti.

Olen alkanut kutsumaan loftia kodikseni. Olen osittain antanut periksi Saksalle siinä mielessä etten jaksa vaahdota asioita joita en kuitenkaan voi muuttaa. Asiat täällä etenevät ihan valtavan hitaasti, ja siihen on vaan pakko tottua.

Edellistä yhteenvetoani seuraavana päivänä kävin treffeillä, ja hämmästyksekseni ne eivät olleet van mahtavat treffit vaan ne kehittyivät parisuhteeksi ja nyt asumme yhdessä. On hämmästyttävää mitä voi tapahtua muutamassa viikossa kun elämä iskee ison vaihteen silmään.

Koska viimeiset kolme kuukautta ovat olleet enemmän tai vähemmän täynnä kyyneleitä, iloa, naurua - kaikkia tunteita, olen jopa hieman uupunut vain ajatellessani mitä seuraavat kolme kuukautta tuovat mukanaan!

Koska syksy on lähempänä, tein upouudet kynnet joissa on myös vähän syksyä väreissä.