When in Italy...

...one must have pizza. And buy shoes. After a busy weekend in Germany, we hopped onto my car and headed down to Lake Garda area. We love road trips, we've always done some silly tours and in Lake Garda there is this shoe outlet for A.S.98 that is our favourite brand. The outlet was our main target, and off we went. First we arrived to the hotel we had booked for the first night. Outside it was pink, matching my shirt. There is interesting story to this hotel. When we came back to the hotel in the evening, the light at the bathroom broke and it was just blinking. We called the reception, the guy came to take a look at it, and said "it'll work by tomorrow". We said that well it's not really ideal since we still need to take a shower and we're leaving tomorrow. Then they guy simply left saying he can't do anything to the light as he is alone at the reception and he cannot leave his post for longer time and changing the light would've taken longer. He didn't offer us another room, or a table light or anything. He just left and we were left with a dark bathroom. But hey, light is overrated, right? So we used the flashlights of our mobiles. In the morning there was a knock in the door and another guy came in to look at the light. He said he will have to change it, and he will be right back. An hour and a half later he still hadn't returned and then it was already time to check out. And when I wrote a review to TripAdvisor, the hotel management actually responded and complains that we should've acted differently. Well done, customer service, well done.

And then we headed to our main target. The Olip Outlet. We didn't really know what to expect, but it was pretty damn big. 

It had a lot of stuff, and lot of try-outs meaning there is only one pair available. Mostly these try-outs were (un)luckily in my size, so I didn't have to leave empty handed. Neither did my friend. 

And then it was time to go for pizza since we were in Italy after all. We found a candidate from Google with good ratings, and they did have very, very good pizza. 

Then we headed to Lake Garda, the southside. On the way there we stopped at Olip one more time. To make sure we had found everything we wanted. I really enjoy the sceneries here. My friend wasn't as thrilled :D

Then it was time to move out and keep going. We went to direction of Milan to big outlet mall, FranciaCorta. We spent rest of the day there, and in the evening we drove to our next hotel with a mountain view. 

When we picked the hotel, we assumed that hotel view would mean view. Not that it would be located on top of a mountain. But it sure did have amazing views, it was newly renovated, the owners were super friendly and super nice, and they also cooked dinner. It was authentic homemade italian food and I think my ricotta filled tortellini were the best I have ever had. Amazing place that I definitely would like to visit again! Oh and they had rabbits, goats, horses... Did I already say that I really, really liked the place?!

The building itself was old, I think it was built sometime in the late 1890's. 

We couldn't resist a real tourist picture :D 

*****

Kun ollaan Italiassa, pitää syödä pizzaa. Ja ostaa kenkiä. Kiireisen Saksa-viikonlopun jälkeen hyppäsimme autooni ja suuntasimme Garda-järven suuntaan. Rakastamme road trippejä, olemme aina tehneet typeriä reissuja ja Garda-järvellä on myös A.S.98 -merkin kenkien outlet-myymälä ja se on lempimerkkimme. Outlet oli pääkohteemme, ja niin kävimme matkaan. Ensimmäiseksi saavuimme hotellille jonka olimme varanneet ensimmäiselle yölle. Ulkoapäin se oli pinkki, täsmäten paitaani. Hotelliin liittyy mielenkiintoinen tarina. Kun tulimme takaisin hotellille illalla, kylpyhuoneen valo meni rikki ja se vain välkkyi. Soitimme vastaanottoon, sieltä tuli kaveri katsomaan sitä ja sanoi että "se toimii huomiseen mennessä". Sanoimme ettei se oikein ole hyvä homma sillä meidän piti vielä käydä suihkussa ja olisimme myös lähdössä seuraavana päivänä. Kaveri kuitenkin vain lähti sanoen ettei hän voi tehdä valolle mitään sillä hän on yksin vastaanotossa eikä hän voi olla sieltä pois niin pitkää aikaa ja valon vaihtaminen veisi pidempään. Hän ei tarjonnut meille toista huonetta, pöytävaloa tai mitään. Hän vain lähti ja me jäimme keskenämme pimeän kylpyhuoneen kanssa. Mutta hei, valo on muutenkin yliarvostettua, vai mitä? Niinpä käytimme puhelintemme taskulamppua. Aamulla oveen koputettiin ja siellä oli toinen jamppa joka tuli katsomaan lamppua. Hän sanoi että hänen täytyy vaihtaa se, ja että hän tulee aivan kohta takaisin. Puoltatoista tuntia myöhemmin hän ei ollut tullut takaisin ja sitten olikin jo aika kirjautua ulos. Ja kun kirjoitin arvostelun kokemuksestamme TripAdvisoriin, hotellin johto vastasi siihen ja valitti että meidän olisi pitänyt hoitaa tilanne toisin. Hyvin hoidettu, asiakaspalvelu, hyvin hoidettu.

Sitten suuntasimme pääkohteeseemme. Olip Outlet. Emme oikein tienneet mitä odottaa, mutta olihan se nyt melko iso. 

Siellä oli paljon kaikenlaista, ja paljon näytepareja joita on saatavilla vain yksi pari. Suurin osa näistä näytepareista oli (epä)onnekkaasti kokoani, joten minun ei tarvinnut lähteä tyhjin käsin. Kuten ei ystävänikään. 

Ja sitten oli aika mennä pizzalle, sillä olimmehan Italiassa. Löysimme sopivan ehdokkaan Googlesta hyvin arvosteluin, ja pizza olikin erittäin, erittäin hyvää. 

Sitten suuntasimme Garda-järven eteläosaan. Matkalla sinne pysähdyimme vielä kerran Olipissa. Ihan vain varmistaaksemme että löysimme kaiken mitä halusimmekin. Pidän todella paljon maisemista näillä seuduin. Ystäväni ei ollut yhtä otettu :D

Sitten olikin aika taas jatkaa matkaa. Suuntasimme Milanon suuntaan isoon outlettiin, FranciCortaan. Vietimme loppupäivän siellä, ja illalla ajoille seuraavaan hotelliin vuoristonäkymällä. 

Kun valitsimme hotellin, oletimme että vuoristonäkymä tarkoittaisi vuoristonäkymää. Ei että se sijaitsisi vuoren huipulla. Mutta maisemat olivat totisesti upeat, se oli hiljattain remontoitu, omistajat olivat todella ystävällisiä ja mukavia, ja he myös valmistivat illallisen. Se oli aitoa italialaista kotiruokaa ja ricotalla täytetyt tortellinini olivat parhaat ikinä. Mahtava paikka jossa ehdottomasti haluaisin käydä uudelleen! Ja siellä oli myös pupuja, vuohia, hevosia... Sanoinko jo että pidin paikasta todella, todella kovasti?!

Rakennus itsessään oli vanha, luulisin että se oli rakennettu myöhään 1890-luvulla. 

Emme voineet vastustaa turistikuvan ottoa :D

Movies, ice cream and sceneries

As mentioned, I was enjoying my summer holiday. I had a friend visiting me, we went to Italy with her, I've been to Finland couple of times and finally returned to Germany this week. It was only 3,5 weeks, but it feels like 3,5 months! So, my friend arrived from Canada and we had a blast. I picked her up from the airport, and we just did some groceries and tried to get her settling. On her first day we went to the movies to see Skyscraper. Obviously - Dwayne Johnson. I've been going to seeing every one of his movies, and I do enjoy all of them greatly. However, lets not discuss about the script of this one... But it was Dwayne Johnson!

Then we just walked around downtown until the jet lag took its toll on her, and we headed home. She is a huge fan of sundaes but apparently she can't have them in Canada. Luckily right next to our home is a ice cream bar and she got her dream. It was huge, and we shared it and it was still way too much! 

On the second day we went to Neuschwanstein Castle. My friend wanted to see it and she has never been there before. Off we went, we took the puppies with us for an adventure and saw some sceneries. She enjoyed the day and we all had a blast.

In the evening we went to the restaurant 181 in the Olympiapark. It's a scenic restaurant with rotating view. None of us had been there before, so it was pretty cool experience for us. There was a three course menu. The food was fine, but given that it was pretty expensive, it could've been a whole lot better. 

******

Kuten mainittu, olen nauttinut kesälomastani. Minulla oli vieraana ystäväni, kävimme Italiassa hänen kanssaan, olen käynyt Suomessa pari kertaa ja vihdoin palasin Saksaan tällä viikolla. Loma kesti vain 3,5 viikkoa, mutta se tuntuu 3,5 kuukaudelta! Ystäväni saapui Kanadasta ja meillä oli hauskaa. Hain hänet lentokentältä, kävimme ruokaostoksilla ja koitimme saada hänet vain asettumaan. Hänen ensimmäisenä päivänä menimme elokuviin katsomaan Skyscraperin. Koska Dwayne Johnson. Olen käynyt katsomassa kaikki hänen elokuvansa, ja nautin niistä kovasti. Ei kuitenkaan keskustella tämän elokuvan juonesta... Mutta Dwayne Johnson! 

Sitten vain kävelimme ympäri keskustaa kunnes jet lag kävi ylivoimaiseksi ja suuntasimme kotiin. Hän rakastaa jäätelöannoksia, mutta ilmeisesti niitä ei saa Kanadassa. Onneksi aivan meidän kodin vieressä on jäätelöbaari ja hän sai unelmansa. Annos oli valtava, me jaoimme sen ja silti se oli aivan liikaa! 

Toisena päivänä menimme Neuschwansteinin linnaan. Ystäväni halusi nähdä sen eikä hän ole käynyt siellä aiemmin. Kävimme matkaan, otimme ipanat mukaan seikkailulle ja näimme maisemia. Ystäväni nautti päivästä ja meillä kaikilla oli hauskaa. 

Illalla menimme Olympiapuistoon syömään ravintola 181:een. Se on maisemaravintola jossa on kääntyvä näkymä. Kukaan meistä ei ollut ollut siellä aiemmin, joten se oli melko siisti kokemus meille. Nautimme kolmen ruokalajin illallisen. Ruoka oli ihan hyvää, mutta kun otetaan huomioon että se oli melko kallista, se olisi voinut olla paljon parempaakin. 

Summer holiday

Any of these places, happenings and times could've been their own post, but I'll just cramp them all into one and the same. I'm enjoying my well deserved summer holiday now! That has made it possible to go out venturing with our bikes almost every evening as I'm home when my man arrives from work. First we went to Kirchsee. It was a nature preserve area so we had to pay 2 euros to get in.

Then on another evening we went to Schliersee. Amazingly beautiful and not far from Munich.

Yesterday evening we went to Tegernsee for dinner. Just as beautiful and good food! 

I've also been busy with my arts and crafts project. I wanted to do a new handbag for me. I stumbled across in Pinterest pictures of crazy quilting -technique and Japanese knot bag. That gave me the idea of putting together all my favorite pieces of fabrics and make a purse. As more is more, and I love colors, this is the end result! I'm very happy about it.

I also did myself new nails. Summer holiday nails with colors and diamonds. More is more!

******

Mikä tahansa näistä paikoista, tapahtumista ja tekemisistä olisi voinut olla oma postauksensa, mutta tungen kaikki nyt samaan. Juuri nyt minä nautin kesälomastani! Se on mahdollistanut sen että olemme voineet käydä joka ilta ajelulla pyörillämme sillä olen kotona kun mieheni saapuu töistä. Ensimmäiseksi kävimme Kirchseellä. Se oli luonnonsuojelualue joten meidän piti maksaa 2 euroa päästäksemme sisään. 

Sitten toisena iltana kävimme Schlierseellä. Mielettömän kaunis paikka eikä kovinkaan kaukana Münchenistä. 

Eilen illalla kävimme Tegernseellä illallisella. Aivan yhtä kaunista ja hyvää ruokaa! 

Olen ollut myös kiireinen askarteluprojektini kanssa. Halusin tehdä itselleni uuden käsilaukun. Törmäsin Pinterestissä kuviin crazy quilting -tekniikasta ja japanilaisesta solmulaukusta. Sain siitä idean yhdistää kaikki lempikankaani yhteen ja tehdä käsilaukun. Koska enemmän on enemmän, ja rakastan värejä, tässä on lopputulos! Olen oikein tyytyväinen siihen.

Tein itselleni myös uudet kynnet. Kesälomakynnet väreillä ja timanteilla. Enemmän on enemmän!

Bikes 'n' stuff

As life went on, we've been busy little bees and been exploring not just the city but also surrounding areas. The first big news are that since my man passed also his driving exam, he also bought a bike of his own. As it is us who we are talking about, he knew what he liked, he had been searching online quite some time and when he found this beast, it was an easy decision. We have one more Italian beauty in our family now: Ducati XDiavel. It's noisy, it's big and it's very handsome. I think he is a perfect fit.

We have been to Tollwood twice: once to get a bite to eat and just wondering the festivities as it was first time for my man to go there. For the second time we went to see Billy f*cking Idol! Some of you might remember how my man gave me the tickets to Billy Idol as a Xmas present over half a year ago. The day came and together we went. And my man wanted to look like an axe murderer. And how was Billy? Well. When he was on fire, he was on fire and the German audience sure can cheer and make the roof to explode. When he wasn't on fire, it was surprisingly boring. However, given that he is already past 60, he did deliver a good show and I'm glad I got to see him play with my man.

We've been doing small trips to surrounding areas. We went to Stanberger See as my man hasn't been there at all. It was just as beautiful as before. 

Then we ventured out with our bikes for the first time! It was fun, and it's great that we now have a joint hobby. We went to Walchensee. I just can't get enough of the sceneries here. 

Brutale and XDiavel. Companions of different sorts, equally fun to ride. 

******

Koska elämä jatkui, olemme olleet ahkeria ja olemme tutustuneet niin kaupunkiin kuin ympäröiviin alueisiinkin. Ensimmäiset isot uutiset ovat että koska mieheni läpäisi myös ajokokeensa, hän myöskin osti oman pyörän. Koska puhumme meistä, hän tiesi mistä hän pitää, hän on etsinyt netistä jo jonkin aikaa ja kun hän löysi tämän pedon, päätös oli helppo. Meillä on yksi italialainen kaunotar lisää perheessämme: Ducati XDiavel. Se on äänekäs, se on iso ja se on erittäin komea. Mielestäni täydellinen pari. 

Olemme olleet Tollwoodissa kahdesti: kerran syömässä ja vain ihmettelemässä aluetta sillä se oli ensimmäinen kerta miehelleni siellä. Toisen kerran menimme sinne katsomaan Billy v*tun Idolia! Jotkut teistä ehkä muistavatkin miten mieheni antoi minulle joululahjaksi liput Billy Idolin konserttiin yli puoli vuotta sitten. Keikkapäivä koitti ja menimme yhdessä. Ja mieheni halusi näyttää kirvesmurhaajalta. Entä millainen oli Billy? No. Kun hän oli liekeissä, hän oli liekeissä ja saksalainen yleisö totisesti osaa kannustaa ja saada katon räjähtämään. Kun hän ei ollut liekeissä, keikka oli yllättävän tylsä. Kuitenkin kun otetaan huomioon että hän on jo yli 60, hän veti hyvän shown ja olen iloinen että näin hänet soittamassa mieheni kanssa. 

Olemme tehneet pieniä retkiä ympäröiville alueille. Menimme Stanberger Seelle sillä mieheni ei ole ollut siellä lainkaan. Siellä oli yhtä kaunista kuin ennenkin. 

Sitten menimme ensimmäiselle yhteiselle moporetkellemme! Se oli hauskaa, ja on mahtavaa että meillä on nyt yhteinen harrastus. Menimme Walchenseelle. En vain saa tarpeekseni maisemista täällä. 

Brutale ja XDiavel. Erilaiset kumppanit, yhtä hauskat ajaa. 

Life after Santorini

As I mentioned, there indeed has been life after Santorini. And quite a fair bit of that! First of all, it was again time for me to do my new nails. I seem to go back to baby boomer at least once a year, sometimes even more often. Baby boomer it was this time too with matte finish and some diamonds. I absolutely love these nails!

As it was time to go to a hairdresser too, we decided it's time for summer hair. Let me present the unicorn!

I've been meaning to buy a new helmet for ages now, and finally we had a chance to get that done. We went to our favorite motorbike gear shop Dainese with the idea of just getting a new helmet for me. We did get that. But we got something else too... New back protection piece for me, and a lighter jacket for my man. We're getting expensive on our purses. 

Overall it's been normal life. Back to work, going out eating, walking the puppies. It's full summer here, has been for quite some time now and the puppies love it. Hirmu surprised me in one of our long walks and showed me that she is a water beast too!

And of course a little bit of movies too. The new sequel to Jurassic World saga came out, and of course I wanted to see it so off we went. It was as a movie pretty embarrassing but the dinos were as amazing as I expected! 

*****

Kuten mainitsin, Santorinin jälkeen on ollut elämää. Ja aika paljonkin! Ihan ensimmäiseksi oli aika tehdä jälleen uudet kynnet. Näytän palaavan baby boomeriin vähintään kerran vuodessa, joskus useimminkin. Niin myös tällä kertaa tuli baby boomerit matta viimeistelyllä ja joillakin timanteilla. Rakastan näitä kynsiä!

Koska oli myös aika mennä kampaajalle, päätimme että on aika kesähiuksille. Sallikaa minun esitellä yksisarvinen!

Minun on ollut tarkoitus ostaa uusi kypärä jo aikoja sitten, ja nyt vihdoinkin saimme siihen tilaisuuden. Menimme lempimopotarvikekauppaamme Daineselle sillä ajatuksella että haemme vain uuden kypärän. Saimme sain. Mutta saimme jotain muutakin... Minulle uusi selkäsuoja, ja kevyempi takki miehelleni. Käymme kalliiksi lompakoillemme. 

Kaiken kaikkiaan elämä on ollut normaalia. Takaisin töihin, ulos syömään, ipanoiden ulkoilutusta. Täällä on täysi kesä, on ollut jo jonkin aikaa ja ipanat rakastavat sitä. Hirmu yllätti minut yhdellä pitkistä lenkeistämme ja näytti että hän on myös vesipeto!

Ja tietenkin myös vähäsen elokuvia. Uusi jatko-osa Jurassic Worldiin tuli ulos, ja tietenkin halusin nähdä sen. Elokuvana se oli melko nolostuttava, mutta dinot olivat juuri niin upeita kuin odotinkin!

German test

Before getting into life after Santorini -posts (yes, life did go on even though we left the beautiful Santorini behind), there must be one another post entirely. As most of you know, I've been studying German with a private teacher since last August. Most of the time I've felt like I'm retarded, and despite the efforts of the teacher, I fail to grasp the idea of dative and accusative. When we were getting more and more near finishing the second book of A1 level, my teacher started pressing more and more me taking a test to prove that the lessons with her hasn't been in vain.

My first reaction was "ok, but you do know I'm going to fail". So sure I was that dative and accusative would be my downfalls that I didn't even bother thinking that there could be a possibility for passing. Then my teacher laughed at me and said the test is not about dative and accusative, but it's to show them you can ask simple questions and understand simple directions. So, at that point I said ok, fine, lets get practicing. And oh boy, practice we did. I bought a test book that is dedicated only on giving example tests. I did all the example tests online I could find. When in lessons, we practiced speaking as I realized to my horror there is also a speaking exercise where one has to actually speak in a team in front of the instructors.

And after the first practice test I realized I actually can pass this exam. And after few other tests I realized I can actually achieve high scores. And then the game was on. I'm very ambitious, as you might've guessed. I wouldn't be here where I am otherwise. I started chasing better and better results, and asked my teacher to give me more tests to practice on. When my man had his motorbike license's theory exam and he passed with 100%, I knew that was nothing less I could be satisfied with.

On the day of the exam I was extremely nervous and I was sure I wouldn't make the high scores I was  hunting. When the exam finally started, I was just relieved. It was like all the practice exams I had made: in parts ridiculously easy, in parts not so easy by no means. Some words I forgot what they meant so I was sure I wouldn't score high scores. I knew that I would pass, but I wasn't sure with how high scores.

But, since I am little miss Over-achiever, I came out with 100 points out of 100, with a wide grin on my face. I am proud of myself. I did this while working full time, while going through the hardest times of my life. I did this, and now it's time to set focus on the next level. I will still feel retarded for sure, but this gave me the motivation and belief that maybe with a lot of work I actually can learn this damn language.

*****

Ennen kuin siirryn elämää Santorinin jälkeen -postauksiin (kyllä, elämä on jatkunut vaikka jätimmekin kauniin Santorinin taaksemme), minun täytyy kirjoittaa jostain täysin muusta. Kuten suurin osa teistä tietää, olen opiskellut saksaa yksityisopettajan johdolla viime elokuusta saakka. Suurimman osan ajasta olen tuntenut itseni jälkeenjääneeksi, ja huolimatta opettajan yrityksistä, en ymmärrä datiivia tai akkusatiivia. Kun lähestyimme A1 tason kakkoskirjan loppua, opettajani alkoi painostamaan minua siitä että koe olisi hyvä suorittaa jotta voisimme todistaa etteivät tunnit ole olleet turhia.

Ensimmäinen reaktioni oli "ok, mutta tiedäthän että reputan". Niin varma olin siitä että datiivi ja akkusatiivi olisivat tuhoni etten edes viitsinyt miettiä vaihtoehtoa että voisin läpäistä. Sitten opettajani nauroi minulle ja sanoi ettei testi ole datiivista ja akkusatiivista, vaan se on siitä että näytät osaavasi kysyä yksinkertaisia kysymyksiä ja ymmärtäväsi yksinkertaisia ohjeita. No, siinä vaiheessa totesin että aloitetaan harjoittelemaan. Ja voi pojat miten me harjoittelimmekaan. Ostin harjoituskirjan joka on tehty vain testiä varten harjoitteluun. Tein kaikki esimerkkitestit jotka löysin netistä. Kun olin tunneilla, harjoittelimme puhumista sillä tajusin kauhukseni että kokeessa täytyy myös puhua valvojien edessä.

Ja ensimmäisen harjoitustestin jälkeen tajusin että saatan oikeasti läpäistä kokeen. Ja muutaman lisäharjoitustestin jälkeen tajusin että saatan oikeasti saada korkeat pisteet. Ja silloin päätin suorittaa. Olen hyvin kunnianhimoinen kuten olette ehkä arvanneet. En olisi tässä missä olen jos en olisi kunnianhimoinen. Aloitin jahtaamaan parempia ja parempia tuloksia, ja pyysin opettajaani antamaan lisää harjoituksia. Kun mieheni läpäisi moottoripyöräkorttinsa teoriakokeen 100%, tiesin etten olisi itse yhtään vähempään tyytyväinen.

Koepäivänä olin todella hermostunut ja olin varma etten saavuttaisi korkeita pisteitä joita tavoittelin. Kun koe vihdoin alkoi, olin vain helpottunut. Se oli kuten kaikki ne harjoitustestin joita olin tehnyt: osin naurettavan helppo, osin kaikkea muuta paitsi helppo. Osan sanoista olin unohtanut joten olin varma etten saisi korkeita pisteitä. Tiesin että pääsisin läpi, mutta en ollut varma millaisilla pisteillä.

Mutta, koska olen pieni neiti Ylisuorittaja, sain 100 pistettä 100:sta leveän virnistyksen kera. Olen itsestäni ylpeä. Tein tämän kun työskentelen täysipäiväisesti, samalla kun kävin läpi elämäni vaikeimpia aikoja. Tein tämän, ja nyt on aika asettaa fokus seuraavaan tasoon. Tulen takuulla tuntemaan itseni jälkeenjääneeksi, mutta tämä antoi minulle motivaatiota ja uskoa että ehkäpä kovalla työllä voin oikeasti oppia tämän hiton kielen.

Santorini, part 7

As everything must come to an end, so did our time in Santorini reach its last day. Our mornings were  the slower and later the longer our holiday lasted. For the last couple of days we made it to breakfast so late that it was already lunch time for some. My man took spaghetti bolognese in one of these mornings, but for me the idea of not having breakfast and moving directly to lunch is just not possible. So, he took pasta and beer and I had pancakes.

We did spend few days at the beach, and that we did on the last day as well. The public transportation on Santorini was excellent - buses with AC that run on time - so we took a bus and went to Kamari Beach. Could be worse, right?

We finished the last evening off with style. We had wanted to go to a vineyard to do some wine tasting and dinner, and my man had made a reservation for the last evening to a very famous vineyard, Santo Wines. I had no idea where exactly we were going as he took care of all the arrangements. When we arrived there, I was blown away. Easily the best place for sceneries and sunset was in a league of its own. 

We shared 16 different wines for tasting and took some cheese to go with them.

We did also want some meat. 

It was a great place, good wines, good food and we were there together. What more could you possibly ask for? 

We did bring some things with us. Some Greek honey, some spices and we got these mugs from the hotel we stayed at. The elderly couple hosting the hotel were really nice and really friendly, and they wanted not only to take pictures with us but also gave us something to remember them by. 

I collect earrings. I try always find some handmade ones, pieces of art, and in Santorini I hit the jackpot. In one store I found a local artist selling his own design and I just had to have them. It's olive leafs. 

But the last ones were something that left me quiet when I saw them. Something never-before-seen stuff from a local sculptor who makes jewelry for living since sculpting apparently doesn't pay too well. They were screaming my name and I had no other choice than to take them with me immediately. 

******

Koska kaikki loppuu aikanaan, niin myös aikamme Santorinilla oli päättymässä. Aamumme olivat sitä hitaampia ja myöhempiä mitä pidempään lomalle kesti. Parina viimeisenä päivänä menimme aamupalalle niin myöhään että oli jo lounasaika. Mieheni otti spagetti bolognesen yhtenä tällaisena aamuna, mutta itse en kykene siirtymään suoraan lounaaseen ohi aamupalan. Niinpä hän otti pastaa ja minä otin pannukakkuja.  

Vietimme muutaman päivän rannalla, ja sitä teimme myös viimeisenä päivänä. Julkinen liikenne Santorinilla oli erinomaista - busseissa oli ilmastointi ja ne kulkivat ajallaan - joten menimme bussilla Kamari Beachille. Voisi olla huonomminkin, vai mitä? 

Päätimme viimeisen illan tyylillä. Halusimme mennä viinitilalle maistelemaan viinejä ja syömään illallisen, ja mieheni oli tehnyt varauksen viimeiselle illalle erittäin kuuluisalle viinitilalle, Santo Winesiin. Minulla ei ollut mitään havaintoa mihin oikeastaan olimme menossa sillä hän hoiti kaikki järjestelyt. Kun saavuimme perille, jäin sanattomaksi. Helposti paras paikka mitä tulee maisemiin ja auringonlasku oli omaa luokkaansa.

Jaoimme 16 erilaista viiniä maistelua varten ja söimme hieman juustoa niiden kanssa. 

Otimme myös vähän lihaa. 

Se oli mahtava paikka, hyviä viinejä, hyvää ruokaa ja olimme siellä yhdessä. Mitä muuta voisi enää toivoa? 

Toimme joitakin juttuja mukanamme. Vähän kreikkalaista hunajaa, vähän mausteita ja saimme mukit hotellista jossa yövyimme. Hotellia pitävä vanhempi pariskunta oli todella mukava ja todella ystävällinen eivätkä he halunneet ainoastaan ottaa kuvia kanssamme vaan myös antaa meille jotain josta muistaa heidät. 

Kerään korvakoruja. Yritän aina löytää käsintehtyjä, taidetta, ja Santorinilla iskin kultasuoneen. Eräästä kaupasta löysin paikallisen artistin joka myi omaa designiaan ja minun piti saada ne. Ne ovat oliivinlehtiä. 

Mutta viimeiset olivat sellaiset jotka jättivät minut sanattomaksi kun näin ne. Jotain ennennäkemätöntä paikalliselta kuvataiteilijalta joka tekee koruja henkensä pitimiksi sillä kuvataide ei ilmeisesti maksa kovinkaan hyvin. Nämä huusivat nimeäni eikä minulla ollut mitään muuta mahdollisuutta kuin ottaa ne mukaani välittömästi.