On Thursday it was time for Hirmu's dental surgery. We knew that the situation was bad, but didn't know it would be that bad. The surgery lasted three hours, the maximum, and the vet removed six teeth, one them being the corner tooth. He had time to work only with the right side - the situation was so bad. There was a risk of jaw fracture, and the risk for that is still pretty high, so Hirmu is not allowed to jump for four weeks. There was also a hole to the nose cavity. In January, when Hirmu is recovered, she will undergo the second surgery to remove the teeth from her left side. They are also badly infected, even though the situation is not as bad as it was with the right side. I saw the inside of her mouth before the doctor started operating... It looked like she had never seen a vet in her life. It was horrendous.
She is now recovering. We are going already tomorrow for the check up - the vet wants to see her in two days because it was such a big operation. She is not doing too well. She still walks like on drugs, and it is clear she is in pain even though she is on pain medicine. She has eaten, drank and has even peed. She does not like to walk at the moment, so I'm carrying her. Every dog owner knows that there is that one special dog that no other will ever go over. Hirmu is that dog for me. She is my precious, and my world will shatter the day I have to say goodbye to her. I'm glad that day was not yet here.
*****
Tällä viikolla minulla oli toinen tapaaminen leukafysioterapeutin kanssa. Ensimmäisen session jälkeen kaikki kipu katosi, mutta toinen sessio toi kaiken ja vähän enemmänkin takaisin. Seuraavalla kerralla ilmeisesti leukaani uudelleenasemoidaan...
Torstaina oli Hirmun hammasleikkauksen aika. Tiesimme että tilanne on paha, mutta emme tienneet että se olisi niin paha. Leikkaus kesti kolme tuntia, maksimiajan, ja eläinlääkäri poisti kuusi hammasta yhden niistä ollessa kulmahammas. Hänellä oli aikaa hoitaa vain oikea puoli - tilanne oli niin paha. Leuan murtuminen oli riski, ja riski siihen on vieläkin melko korkea joten Hirmu ei saa hypätä neljään viikkoon. Hirmulla on myös reikä nenäkäytävään. Tammikuussa, jolloin Hirmu on tarpeeksi toipunut, sille tehdään toinen leikkaus jossa poistetaan hampaat vasemmalta puolelta. Ne ovat myös pahasti tulehtuneet vaikka tilanne ei olekaan ihan niin paha kuin oikealla puolella. Näin Hirmun suuhun ennen kuin lääkäri aloitti leikkauksen... Se näytti siltä kuin Hirmu ei olisi ikinä eläessään käynyt eläinlääkärillä. Se oli kamalaa.
Nyt Hirmu toipuu. Menemme jo huomenna tarkastukseen - lääkäri haluaa nähdä Hirmun jo kahden päivän kuluttua koska leikkaus oli niin iso. Hirmu ei voi kovinkaan hyvin. Se kävelee edelleen kuin lääkkeiden vaikutuksen alaisena, ja on selvää että sillä on kipuja vaikka saakin kipulääkettä. Hirmu on syönyt, juonut ja jopa pissannut. Hirmu ei halua kävellä tällä hetkellä, joten kannan sitä. Jokainen koiranomistaja tietää että on olemassa se erikoinen koira jota mikään muu koira ei voi koskaan korvata. Hirmu on minulle se erikoinen koira. Se on erityiseni, aarteeni, ja maailmani musertuu sinä päivänä kun joudun sanomaan hyvästit. Olen iloinen ettei se päivä ollut vielä.
Voi Sini tuo on niin totta, mulla on Minni. Taitaa Viivistä tulla se toinen, nytkin on aamutakin sisällä rinnan päällä ja välillä tassuilla ottaa huulista kiinni ja kun käännän pään saan pusuja. <3
ReplyDelete<3
Delete