Monday, May 1, 2017

City of Dandong

After visiting the city centre of Dalian, on Sunday we went to Dandong with our guide. She came to pick us up from the hotel, and we took a taxi to the train station. Train tickets she had booked for us already earlier to make sure we will have seats. At the train station we needed to show our passports when entering the station and also when leaving the station. It was very weird.



The high speed train took us to Dandong in two hours. It passed through fields, and it was shocking to see the Chinese farmers still working manually in their fields. We barely saw any tractors, but farmers doing everything by hand. It was like in Finland 100 years ago. Simply shocking. When in Dandong, we went to the Great Wall of China! We had been looking forward for this. The Great Wall was impressive, but not as impressive as we thought. 






We had to climb a lot of stairs to make it to the top. And I mean A LOT of stairs. 



But it was definitely worth it. 


At the Great Wall we were a tourist attraction as well. There was this bunch of Chinese tourists who wanted to have a picture with us. At first we thought they wanted us to take their picture but no! Apparently we were something they had not seen before. Now I know how the circus monkey feels. 


We did see also the border of North-Korea, but unfortunately our guide did not take us to the bridge where you could see it even better. After the Great Wall it was time to have some lunch. Our guide took us to this all you can eat -buffet, and it was with really great quality. I haven't ever boiled crabs and I never will because I can't stand the idea of killing them in front of my eyes. I am fully aware that all meat I eat have been alive at some point, but in this I'm definitely nimby. So, you can imagine my reaction when our guide brought these live crabs to our table and the crab was there staring at me and BLINKING. I just couldn't, it was just wrong and in the end our guide took the crabs away because I just couldn't. I apologized several times, I also know that I probably offended her greatly, but I just couldn't. 


Final target was this big city park we went to. It was well maintained and very beautiful. 



At the same time it was very weird place because in the middle of the park we found this rotten building that has been there ages without no maintenance whatsoever. 


I don't know if they will clean up some of the places during high season, but right now also the little pond was incredibly dirty. It was also horrible to see this "zoo" they had in this park. It was no zoo. It was a prison with tiny jails for animals that would need at least ten times more space. There was one wolf with a cub and the wolf was suffering of heavy behavior problems... My heart just broke. If I could've, I would've called animal rescue or police or someone, but I guess in China the animal rights are not top priority. I have said this before, and I say it again: man is evil. In my belief it is always, ALWAYS, the responsibility of the stronger and wiser to take care of the weaker. I also saw tiny kittens being sold in the street from these tiny cages... It's just so heartbreaking, and I'm fully aware that I only saw the tip of the iceberg, and I know nothing of the horrors of other countries or how children are being treated in the poorest of countries. 


*****

Dalianissa vierailun jälkeen menimme sunnuntaina kaupunkiin nimeltä Dandong oppaamme kanssa. Hän tuli hakemaan meidät hotellilta, ja menimme taksilla juna-asemalle. Junaliput hän oli ostanut jo aiemmin että saimme varmasti istuinpaikat. Juna-asemalla meidän piti näyttää passeja sekä saapuessa asemalle että poistuessa sieltä. Se oli hyvin omituista. 

Supernopea juna vei meidät Dandongiin kahdessa tunnissa. Se kulki peltojen läpi, ja oli shokeeraavaa nähdä kiinalaiset maanviljelijät edelleen tekevän kaiken käsin. Näimme hädintuskin lainkaan traktoreita, mutta maanviljelijät tekivät kaiken käsin. Se oli kuin Suomi 100 vuotta sitten. Yksinkertaisesti shokeeraavaa. Kun saavuimme Dandongiin, menimme Kiinan muurille! Olimme odottaneet tätä kovasti. Kiinan muuri oli vaikuttava, muttei ihan niin vaikuttava kuin luulimme. 

Meidän piti kiivetä runsain mitoin portaita jotta pääsimme huipulle. Ja tarkoitan siis RUNSAIN MITOIN portaita. 

Mutta se oli ehdottomasti sen arvoista. 

Kiinan muurilla olimme itsekin turistinähtävyys. Siellä oli kasa kiinalaisia turisteja jotka halusivat ottaa kuvan meidän kanssamme. Aluksi luulimme että halusivat meidän ottavan heistä kuvia, mutta ei! Ilmeisesti olimme jotain mitä eivät olleet aiemmin nähneet. Nyt tiedän miltä sirkusapinasta tuntuu.  

Näimme myös Pohjois-Korean rajan, mutta valitettavasti oppaamme ei vienyt meitä sillalle josta sen olisi nähnyt vielä paremmin. Kiinan muurin jälkeen oli aika syödä lounasta. Oppaamme vei meidät syö niin paljon kuin jaksat -buffettiin, ja ruoka oli todella korkealuokkaista. En ole koskaan keittänyt rapuja enkä koskaan tule sitä tekemäänkään sillä en voi sietää ajatusta siitä että tapan ne silmieni edessä. Olen täysin tietoinen siitä että kaikki liha jota syön on ollut elossa jossain vaiheessa, mutta tämän suhteen olen täysi nimby. Voit siis kuvitella reaktioni kun oppaamme toi pöytään eläviä rapuja ja rapu vain tuijotti minua ja RÄPYTTELI. En vain pystynyt, se vain oli väärin ja loppujen lopuksi oppaamme vei ravut pois koska en vain pystynyt. Pyysin anteeksi oppaaltamme useita kertoja, ja tiedän että luultavasti loukkasin häntä suuresti, mutta en vain pystynyt. 

Viimeiseksi menimme suuren kaupunkipuistoon. Se oli huolellisesti ylläpidetty ja hyvin kaunis. 

Samaan aikaan se oli todella omituinen paikka sillä puiston keskellä oli tämä lahoava rakennus jota ei ollut varmasti koskaan ylläpidetty millään tavalla.

En tiedä siivotaanko puistossa turistikauden alkaessa paikkoja, mutta juuri nyt myös pieni lampi oli todella likainen. Oli myös järkyttävää nähdä puiston "eläintarha". Se ei ollut eläintarha. Se oli vankila pienine häkkeineen eläimille jotka tarvitsisivat vähintään kymmenkertaiset tilat. Siellä oli myös susi pennun kanssa ja susi kärsi pahoista käytöshäiriöistä... Sydämeni särkyi. Jos olisin voinut, olisin soittanut eläinsuojeluun tai poliisille tai johonkin, mutta Kiinassa ilmeisesti ei eläinten oikeudet ole kovin korkealla tärkeysjärjestyksessä. Olen sanonut tämän ennenkin, ja sanon uudestaan: ihminen on paha. Mielestäni se on aina, AINA, vanhemman ja viisaamman velvollisuus huolehtia heikommasta. Näin myös pieniä kissanpentuja myytävän kadulla pienissä häkeissä... Se oli niin sydäntäsärkevää, ja olen täysin tietoinen siitä että näin vain jäävuoren huipun, enkä tiedä mitään muiden maiden kauhuista tai kuinka lapsia kohdellaan köyhimmissä maissa.

2 comments:

  1. Jep... Olen nähnyt liikaa dokkareita kolmannen maailman "eläintarhoista"... Mutta myös laitoksista joissa vammaiset lapset sidotaan kiinni sänkyihin jotta heistä olisi jotenkin helpompi huolehtia ja he olisivat poissa yhteiskunnan näkösältä... Tieto lisää tuskaa. Toisaalta en ole varma onko puolustuskyvyttömien ja viattomien kaltoinkohtelu tiedon ja ymmärryksen puutetta vai oikeaa pahuutta... Äh, ei pitäisi ajatella. Mitään :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niinpä, tieto lisää valitettavan usein tuskaa. Ja jos oikeasti muutosta haluaisi saada aikaan, kaikki lähtee koulutuksesta ja valistuksesta. Kyseessä on varmasti tiedon ja ymmärryksen puute yhdistettynä välinpitämättömyyteen, mutta mä olen sitä mieltä että ilman pahuutta ei voi kaikkea selittää silläkään että ku emmä tiennyt. On paljon asioita joita mäkään en tiedä, mutta sitten mä otan selvää. Joo, tässä puhuu taas ensimmäisen maailman ihminen jolla ei ole mitään oikeita ongelmia... Ei kai vaan pitäisi ajatella, kuten sanoit!

      Delete